Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinnermi tunngaviit pingaartut

Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq tunngavinnik pingaartunik sisamanik tunngaveqarpoq.

 

  • Ataqatigiissaarisoq, ingerlatsivimmut naleqqiullugu nammineerluni inissisimavoq, ilaqutariinni aqqutissioqatigiinnermik pilersaarusiornermik aamma naammassinninner­mik ilaqutariinnik ikiuuttartoq.
  • Ilaqutariit qanigisaat, meerarlu, aqqutissioqatigiinnermi peqataassapput.
  • Ilaqutariit kisimiillutik, atorfilittat ilinniagaqartunit akuleruffigineqaratik, aqqutissio­qatigiinnermi apeqqutinut akissutit eqqarsaatigissavaat akissutillu tunngavigalugit pilersaarusiussallutik.
  • Ilaqutariit eqqarsaatersuutaat pilersaarusianngussapput, suliniuteqartullu aalajangiif­fissavaat. Pilersaarusiaq akuerineqassaaq, meeqqamut pitsaanerpaasussamik aker­liunngippat.
  • Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinnermi ataatsimiinneq attaveqaqatigiit ataatsimiinneranniit allaaneruvoq, ilaqutariit nammineerlutik aalajangertarmassuk kikkut aqqutissioqatigiin­nermut peqataassanersut, aamma ilaqutariit nammineerlutik meeqqamut, atorfilittat ilin-niagaqartut peqatiginagit, pilersaarusiortarput. Aallaaviuvoq pilersaarusiap suliniuteqar­tumit akuerineqarnissaa.

 

Isumaginninnermi siunnersortitut ilaqutariinni aqqutissioqatigiinnermik suliaqarneq »paasisimasaqarluartoq«-miit ajornannginnerulersitsinermut ingerlaneruvoq, tassa imaappoq inunnik eqimattakkaanik ataatsimoorussamik anguniagaqartitsinermik ikiuineq.

 

Periaaseq, ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq New Zealandimi ine-riartortinneqarsimavoq, periaaseq 1989-miilli inatsisit malillugit pisussaaffiulersimavoq. Kisianni periaaseq nunani amerlasuuni alla-ni aamma atugaavoq, soorlu Tuluit Nunaanni, Sverigemi, Norgemi aamma Qallunaat Nunaanni.